Rantaruotsalaisten jalanjäljillä

Rantaruotsalaiset eli vironruotsalaiset ovat historiallinen ruotsinkielinen yhteisö, joka asutti Länsi-Viron rannikkoalueen ja saaret jo vuosisatojen ajan. He kutsuivat itseään nimellä aibofolke, eli saarikansa.
Heidän ainutlaatuinen kielensä, kulttuurinsa ja perinteensä muotoutuivat merenkulun, maatalouden ja laivanrakennuksen ympärille, ja heidän historiansa juontaa juurensa jo 1200-luvulle.
Toinen maailmansota katkaisi rantaruotsalaisten keskeytyksettömän asumisen Viron alueella, mutta heidän kulttuuriperintönsä elää edelleen paikannimissä, kansanperinteissä ja museoissa.
Nykyään rantaruotsalaisten tarinaa esitellään Haapsalun Rannarootsi-museossa sekä historiallisissa rannikkokylissä. Perinnekulttuuritapahtumat auttavat säilyttämään ja esittelemään rantaruotsalaisten kulttuuria vierailijoille. Rantaruotsalaisten ainutlaatuista kulttuuriperintöä arvostetaan osana Viron kulttuurihistoriaa.

Veden jalanjäljissä - suolta Itämerelle

Matka rauhallisilta suojärviltä myrskyisälle Itämerelle vie perheet Luoteis-Viron monipuolisiin ja lumoaviin vesimaisemiin. Se ei ole pelkkää nähtävyyksien katselua, vaan tilaisuus kokea vesi jalkojensa alla, nähdä, miten se muokkaa ympäröivää luontoa sekä jakaa löytämisen iloa ja hetkiä matkakumppaniensa kanssa.

Erityisesti kouluikäisten lasten perheille suunnitellussa matkassa yhdistyvät luonnossa liikkuminen, uteliaisuuden tyydyttäminen ja rentoutuminen kaukana suurkaupunkien hälinästä. Se on lomaa, joka kartuttaa sekä tietoa että kokemuksia – askel askeleelta, veden äärellä tai vedessä. Kesällä yhdellä tavalla ja talvella toisella tavalla.

Hemmottelijan kartanokierros

Aikoinaan Baltian saksalaiset kartanonherrat olivat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Mitä nykypäivän kartanonherrat ja kartanoiden hoitajat tarjoavat vierailleen? Hemmottelijan kartanokierros tarjoaa kulttuurin ystäville mahdollisuuden löytää vastauksia omatoimisesti. Kierros on omiaan omatoimimatkailijalle, joko yksityisellä tai opastetulla kuljetuksella. Kartanokierroksen voi toteuttaa ympäri vuoden, mutta talviaikaan kannattaa huomioida, että pimeä laskeutuu melko aikaisin.

Viron kartanokulttuuri kehittyi keskiajalla, jolloin kartanot olivat paikallisen elämän keskuksia sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Kartanot kuuluivat pääasiassa baltiansaksalaiselle aatelille, joka vaikutti merkittävästi alueen arkkitehtuuriin, taiteeseen ja perinteisiin. Virossa on yli 1000 historiallista kartanoa, joista monet on säilynyt ja kunnostettu, edustaen erilaisia arkkitehtonisia tyylejä, kuten barokkia, klassismia ja historismia. Kartanoihin kuuluivat usein suuret puistot, upeat päärakennukset ja talousrakennukset, jotka kuvastavat entisajan vaurautta ja elämäntapaa. Viron kartanot toimivat myös tärkeinä koulutuksen ja innovoinnin keskuksina, joissa toimi useita kouluja ja edistettiin maataloutta. Nykyään kartanot tarjoavat mahdollisuuden tutustua historiaan, nauttia kulttuuritapahtumista ja käyttää niitä ainutlaatuisina lomakohteina.

SisuSisu SisuSisu